Kävin tänään aamulla kahden vuoden spinning tauon jälkeen kokeilemassa, että joko oppisin tästäkin tykkäämään. En oppinut. Spinning (eli xycling, niin kuin Elixialla tätä tuntia nimitetään) on mielestäni supertylsää kaikenmaailman vastuksista ja tuulenpuuskista huolimatta. Musiikki vain jumputtaa täysillä, edessä heiluu toisten pyöräilijöiden ahterit ja tunti kuluu aivan järjettömän hitaasti eteenpäin.
Hiki valui kyllä ja syke nousi, mutta ei tämä liikunnan iloa ollut.
Saa taas spinnailut jäädä multa. Mielummin menen tuuleen ja tuiskuun kävelemään. Teiden sulattua kaivan oman fillarin ja poljen täysillä pitkin teitä.
Salissa polkeminen on kamalinta mitä tiedän (ainakin taas siihen saakka, kun päätän jälleen kokeilla).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti