sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Karu totuus.

Loppu kevät oli rankka. Hoidin sairasta äitiäni, huolehdin omasta perheestäni, viimeistelin opintoja kesätauolle ja töissä oli pari isoa projektia. Lopputulos oli lievä burnout. Oma hyvinvointi unohtui aivan kokonaan ja liikkumaan en ole ehtinyt todella pitkään aikaan. Suuhun on eksynyt suklaalevy jos toinenkin ja minulle tyypillisesti olen palannut jälleen lähtöpisteeseen.
 
Hyvin alkanut urakkani on siis loppunut.
 
Tänään alkaa uusi ponnistelu. Niinpä olen pyöräillyt tunnin reippaasti ja zumbannut yhden tunnin Itäkeskuksen Elixiassa. Suuhuni olen pistänyt rahkaa, mansikka- ja mustikkakeittoa, banaania, tomaattia, jauhelihakastiketta, täysjyväpastaa, hapankorppua ja kananmunan valkuaista.
 
Onkohan mulla enää yhtään tsemppareita siellä ruudun toisella puolella?

3 kommenttia:

  1. Täällä ollaan! Tsemp, tsemp!

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä kovasti!!!
    Kevääsi kuulostaa tosi rankalta! Elämä tosissaan näyttänyt sitä rankempaa puolta mutta sieltä nyt vaan uusin voimin eteenpäin!

    Voimia ja iloista kesää!

    VastaaPoista
  3. Jee! Kiitos, että olette siellä!

    VastaaPoista