Oulussa - kävellen.

Kunto Kansalle kampanja, jossa olen mukana saa päätöksen 5.5. Kisaa on tuolloin kestänyt 65 päivää ja tavoitteena oli päästä kävelleen Ouluun. Tämä tarkoittaa sitä, että 65 päivän ajan pitää kävellä vähintään 10 000 askelta päivässä.

Kuntoa Kansalle sivustolla pystyy myös liikuntasuorituksen muuttamaan askeliksi.

 

Minä pääsin Ouluun tänään. Askeleita on nyt kertynyt 654 901. Tämän aamun tehokas salitreeni antoi viimeiset askeleet maaliin. Nyt minulla on 5 päivää aikaa saavuttaa vielä huikeempi tulos.

Oma henkilökohtainen tavoitteeni on saada seiskalla alkava loppu numero.

 

Olen kisassa jumbosijoilla, jossakin vaiheessa olin kuitenkin sijoilla 5-6, tuolloin mulla oli keskiarvo 12-14 000 askelta päivässä, mutta parin viikon sairastelut tekivät kepposet ja jäin aika paljon jälkeen ja nyt keskiarvoni on enää reilu 10 000.

Tekniikkako syömisten tukena?

Aikoinaan aloin liikkumaan huomattamasti enemmän, kun hankin mp3-soittimen ja sykemittarin. Nyt askelmittari on ollut viimeisen kahden kuukauden vauhdittaja.

 

(Tämän viikon askeleet muuten kertyivät lähinnä töissä juoksentelusta (meillä oli iso tapahtuma). Perjantaina mm. pelkistä portaiden juoksusta tuli 7000 askelta. Eilen askeleet kertyivät lapsimessuilla. Tänään askeleet ovat kertyneet tunnin pyöräilystä, salitreenistä ja lasten kanssa tehdystä uintiretkestä.)

 

Takaisin itse postauksen aiheeseen.

Koska olen sitä mieltä, että minua tsemppaavat erilaiset välineet,

niin olen viime aikoina hankkinut myös erilaisia keittiöön kuuluvia välineitä tukemaan järkevää syömistäni.

 

Tässä suosikkini:

 

Höyrykeitin, jolla valmistan kasvikset ja kalat.

 

 

Tehosekoitin aamun ja illan smoothiet tulevat tällä.

 

Sodastream, jotta vesi maistuisi enemmän.

 

Sauvasekoittimella soseutan keitot ja erilaiset pyreet/ muussit.

 

Tänään lounaalla parsakaalia, naudan jauhelihaa, jossa seassa muutama pala kyyttöjuustoa sekä tomaattia.

 

 

 

 

Tervetuloa mukaani uudet lukijat!

Tasaista repsahtelemista ja jumitusta.

Ruoka on vaan niin hyvää.

Viime aikoina on tullut taas syötyä ei niin säännöllisesti, ei niin terveellisesti ja ei niin laadukkaasti.

Se näkyy vaa'alla. Jatkuvasta liikunnan harjoittamisesta huolimatta, luku ei pienene.

 

Voi minua.

 

Liikuntaa olen onneksi edelleen jatkanut samaan tahtiin. Huomennako olisi taas aika ryhdistäytyä ruoan kanssa???

 

Tervetuloa uusille lukijoille!!! Ja kiitos kaikista kommenteista. Tulen niistä tosi onnelliseksi.

Blogiletut

Tein minäkin niitä.

Nimittäin banaanilettuja.

Blogilettuja.

 

2 banaani

4 kananmunaa

1 tl kanelia

 

Söin ne rahkan ja mustikoidan kanssa.

 

Oli oikein hyvää ja maistui myös lapsille iltapalana nämä.

 

 

Työmatkalla

Työmatka rikkoo arjen rutiinit.

Liikunnat ja syömiset menevät nurinnarin. Satun vielä yöpymään hotellissa, jossa ei ole kuntosalia. Otin kuitenkin lenkkikamat mukaan ja huomenna aamulla käyn lenkillä ennen kuin alkaa viralliset ohjelmaosuudet. Tänään en ehdi, sillä meillä alkaa illallinen tunnin päästä.

Eilen tuli käytyä salilla ja muut päivän askeleet muodostuivat arkikävelystä.

Lomaoivalluksia

Päivitykset ovat tulleet viime aikoina kovin harvakseltaan - tai oikeastaan niitä ei edes ole tullut.

Toissa viikon olin todella kovan influenssan kourissa ja viime viikko lomailtiin koko perheen voimin Lapissa. Olen sieltä kotoisin.

 

Viime viikolla tuli liikuttua melko ahkerasti, sillä aurinkoiset hankikelit pakottivat jatkuvaan liikkeeseen. Yhtenä päivänä askelmittarissa oli jopa lukema 23 505 ja siihen päälle sain lisätä vielä tunnin hiihtolenkin. Kävimme myös muutaman kerran uimassa kylpylässä. Loma-aktiivisuus (hiihto, kävely, pulkkamäki ja uinti) palautti minut edes jotenkin Kuntoa Kansalle kampanjaan jälleen mukaan.

 

Maisemat ja auringon lasku iltäkävelyllä.

Lasten kanssa tehtiin lumilyhtyjä auringon lämmmittämästä nuoskalumesta.



Yhtenä päivänä ajoimme retkelle Ranuan eläinpuistoon tervehtimään jääkarhuja.



Ja susia.  

 

 

Paluumatkalla Helsinkiin yövyimme Oulussa Sokos Hotel Edenissä ja pääsin pitkästä aikaa salillekin. Lepo oli tehnyt ihmeitä, koska painoja sai lisätä ihan huolella.

Hyvä muistutus minulle siitä, että mikäli en itse ymmärrä rauhoittaa ja levätä, on sairastelu varmaa.

 

Lomallani oivalsin jotain muutakin kuin levon tärkeyden.

 

Olen asunut Lapissa elämäni ensimmäiset 20 vuotta ja syönyt kovin lappilaisittan: lihaa, kalaa, kermaa, ohraa, puikulaperunaa, voita, marjoja - periaatteessa terveellistä, mutta käytännössä kovin tuhtia. En muista, että lapsuuden kodissani koskaan olisi ollut salaattia. Uusien pottujen kanssa oli kuppisoossia (voisulaa) ja kurkkua, se taisi olla ainoa kasvis mitä opin syömään. 

Tämänkin lomaviikon aikana söimme ohra- ja perunarieskaa, muussia (voilla ja kermalla höystettyä tietenkin), lohta, käristystä, graavilohta, kuivalihaa, leipäjuustoa jne. Olo oli loppu viikosta todella tönkkö: rasva- ja suolavarastot tuli täytettyä tähän vartaloon.

 

Ei ole siis ihme, että minulle kasvisten ja hedelmien käyttö on tosi vaikeaa.

 

Lappilaista ruokavaliota muuten kokeilee nyt eräs 33-vuotias perheenäiti ja kirjoittelee tuntemuksistaan ja ajatuksistaan Yourlapland -sivustolla ja Lapin Kansassa, käykäähän kurkkaamassa, jos kiinnostaa.

 

Tänään minulla oli vielä lomapäivä, joten arki alkaa vasta huomenna.